1. Johdanto tulevaisuustaitoihin

Ajatuksia tulevaisuustaidoista -audiosarja, Markku Pelkonen (2021)

 

Äänitiedoston tekstivastine

1. Johdanto tulevaisuustaitoihin

Hei, olen Pelkosen Markku ja tervetuloa tulevaisuustaidot-audiosarjaan.

Tässä ensimmäisessä osassa käyn läpi lyhyen johdannon tulevaisuustaitojen käsitteisiin. Tämä audiosarja on saanut alkunsa valmennuksista, joita pidettiin digitutoreille. Niiden keskiössä oli se, millä tavalla esimerkiksi digitalisaatio ja vahva toimintaympäristön muutos tulee vaikuttamaan esimerkiksi opettajien ja oppilaiden taitoihin tulevaisuudessa, ja millä tavalla se vaikuttaa siihen, miten meidän ehkä pitäisi muuttaa omaa ajatteluamme. Jotta me voimme muuttaa omaa ajatteluamme, meidän pitää tietysti ymmärtää mistä puhutaan. Siksi käsitteet ovat äärimmäisen tärkeitä.

Digitalisaatio ymmärretään usein sähköisyytenä tai digitaalisuutena, mutta kyseessähän on paljon monimuotoisempi ilmiö. Digitalisaatio on teknologian kehittymisestä johtuva muutos, joka muuttaa kaikkia niitä käytänteitä, toimintamalleja ja tapoja, mitä me sitten teemmekään teknologian avulla. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, millä tavalla vaikkapa nopeasti kehittyvä teknologia, joka on keskittynyt vuorovaikutukseen ja viestintään (kuten sosiaalinen media), on vaikuttanut jopa kokonaisten yhteiskuntien toimintaan. Sen vuoksi on hirveän tärkeätä, että ei nähdä teknologiaa vaan pelkästään laitteina, tietokoneina ja älypuhelimina, vaan pitää ymmärtää myös, että siellä taustalla on isompia tekijöitä. Jos me otetaan se itsestäänselvyytenä, että tuo on vain puhelin, niin me saatamme jättää ison osan sen alun perin suunnitellusta potentiaalista käyttämättä, mutta me saatamme myös aliarvioida sen vaikutusta meidän toimintaamme.

Me tiedämme, että digitalisaatio kuitenkin tällä hetkellä hyvin vahvasti myös demokratisoi maailmaa. Esimerkiksi korkeakoulutusta on mahdollista saada verkon kautta mistä tahansa päin Afrikkaa tai kehittyvää markkinaa. Kun voimme kirjautua verkon kautta avoimiin resursseihin ja isoihin, avoimiin sisältökokonaisuuksiin, niin voimme alkaa vaikkapa opiskella huippuyliopistossa erilaisia perustaitoja. Tämä on hyvä asia, sillä se myös lisää tiedon välityksen avoimuutta niin, että kuka tahansa voi toimia TV-kanavana. Samalla se myös toki demonetisoi, eli muuttaa ansaintamalleja. Hyvä esimerkki on esimerkiksi Spotify, joka on muuttanut sitä, millä tavalla päästään haluttujen bändien musiikin ääreen yhden applikaation kautta. Taustalla on toisaalta myös se, että se on pois jonkun toisen taloudellisista resursseista. Demonetisointi on siis jatkuvaa. Se muuttaa arvoketjujen rakenteita ja samalla se disruptoi kokonaisia toimialoja. Hyvänä esimerkkinä koronakriisi kasvatti ensimmäisen 10 kuukauden aika maailman globaalia verkkokauppaa noin kuudestatoista prosentista lähes neljäänkymmeneen prosenttiin. Samalla se aiheutti sen, että iso määrä kauppaketjuja ja kivijalkakauppoja, jotka eivät kyenneet uudistumaan ja sopeutumaan disruptioon, kärsi merkittävästi liiketoiminnassaan ja osa joutui jopa lopettamaan toimintansa. Digitalisaatioon liittyy siis paljon erilaisia läheisilmiöitä, joita meidän on hyvä pystyä tarkastelemaan. Silloin tulemme taitoajatteluun ja nimenomaan tulevaisuustaitoihin.

Tiedämme, että maailma teknologisoituu. Me olemme siirtymässä tiimimäiseen työelämään, jossa toimitaan vuorovaikutuksessa teknologian tuella yhteistyössä ja yhteisten päämäärien eteen. Samalla myös oppiminen, tiedon hankinta ja kaikki siihen liittyvä tiedon prosessointi pitävät sisällään teknologiaa. Silloin olemme tilanteessa, jossa me tarvitsemme myös uudenlaisia taitoja. Opetussuunnitelmassa esitetty laaja-alainen osaaminen eli laaja-alaiset taidot ovat hyvä esimerkki siitä. Mutta ovatko vuonna 2014 määritellyt taidot niitä, joiden varassa me voimme mennä seuraavat kymmenen vuotta täysin huolettomasti? Se onkin isompi kysymys. Sen vuoksi tulen tämän sarjan aikana kehottamaan teitä pohtimaan näitä laaja-alaisesti ja tarkastelemaan erilaisia malleja. Mitä sanoo esimerkiksi Michael Fullan? Mitä sanoo Marty Neumeier? Mitkä metataidot ovat niitä olennaisia, joita meillä kaikilla pitäisi olla, oli kyse sitten oppilas tai aikuinen? Tulette huomaamaan tämän minun kasvutarinani kautta, että ne taidot mitä tarvittiin 70-luvulla, ovat hyvin erilaisia kuin ne taidot, joita tarvitsemme vaikka 2030-luvulla. Siinä kasvu, ja nimenomaan kasvumyönteisyys sekä jatkuvan oppimisen intohimo, on ratkaiseva tekijä.

Olemme äärimmäisen epävarmassa ja turbulentissa maailmassa, jossa teknologian rooli koko ajan korostuu ja me kaikki digitalisoidumme ennen pitkää. Silloin meidän pitää myös miettiä, miten me vahvistamme niitä taitoja, jotka oikeasti tekevät meistä ihmisiä. Niitä taitoja, joiden avulla me teemme maailmasta paremman paikan, olemme luovempia ja ratkomme isoja yhteisiä haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja erilaisia eriarvoistumiseen liittyviä asioita. Meillä on todella iso mahdollisuus toisaalta oppia uutta, mutta voimme olettaa, että meidän on myös poisopittava tiettyjä toimintamalleja, jotka ovat vaikuttaneet loogisilta vaikkapa 20 vuotta sitten.

Tervetuloa tulevaisuustaitojen maailmaan. Tämä on kiehtova aihe ja se koskee meitä kaikkia.