L1 – Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Ajattelen ja opin

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Oppijat voivat olla niin lapsia, nuoria kuin aikuisiakin.

Ajattelu ja oppimaan oppimisen taito kehittävät yksilön autonomiaa, osaamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttavat mm. yksilön asenne uuden oppimiseen sekä kyky vuorovaikuttaa ja etsiä, tuottaa ja jakaa tietoa.

Työtehtävät voivat muuttua jonkun toimintaympäristössä tapahtuvan äkillisen muutoksen myötä. Myös digitalisaatio ja teknologian kehitys voivat tuoda haasteita koulun arkeen. Uusien asioiden ja muuttuvan toimintaympäristön tuoma epävarmuus vaatii rohkeutta ja resilienssiä kaiken ikäisiltä kouluyhteisön jäseniltä. Eri näkökulmien huomioiminen sekä oman ajattelun ja tapojen tarkastelu ovat oleellisia jatkuvalle oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. Omia oppimisstrategioita kannattaa siis tutkia syvällisesti ja arvioida menetelmiä, jotka on kokenut hyödylliseksi, sekä niitä, jotka ovat osoittautuneet jollakin tavoin haitallisiksi.

Työelämässä ajattelua ja oppimaan oppimista voi tukea vaikkapa lisäkoulutuksen kautta, mutta myös omaehtoinen oppiminen ja itsensä kehittäminen on ensisijaisen tärkeää. Hallinnan ja kyvykkyyden tunteen kasvaessa myös työhyvinvointi ja motivaatio työn suorittamiseen lisääntyvät. Suomalaisen tutkimuksen mukaan itseään kehittävät opettajat eivät vuorovaikutustyylissään rajoita oppilaita tunne- ja käyttäytymistasolla korostamalla sääntöjä ja rajoituksia (Lerkkanen ym., 2020).

Koulu muodostaa monikerroksisen oppivan yhteisön, jonka toimintakulttuuri ja rakenteet parhaimmillaan mahdollistavat paitsi oppilaiden niin myös opettajien jatkuvan oppimisen. Sekä yhteisön että jokaisen oman, henkilökohtaisen toiminnan selkeät tavoitteet, suunnitelmallisuus sekä systemaattinen tarkastelu, antavat onnistumisen avaimet arkeen.

 

Lähde:

  • Ryynänen, J., Simonen, A., & Karkkola, P. (2020). Psykologiset perustarpeet työelämässä – autonomian edistämisellä kohti työn imua. Työelämän Tutkimus, 18(3), s. 246-261.
  • Lerkkanen, M-K., Pakarinen, E., Messala, M., Penttinen, V., Aulén, A-M., & Jõgi, A-L. (2020). Opettajien työhyvinvointi ja sen yhteys pedagogisen työn laatuun. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja.